Katson ikonia -Ikoni katsoo minua


Ikonit
Ajatellaan usein kuuluvan ortodokseille mutta ei niiden todella tarvitse olla vain ortodoksikristityn elämään kuuluvia sillä
Pyhiä kuvia on ollut kodeissa ja kirkoissa varhaiskristilliseltä ajalta lähtien .
Minkä Sana ilmoittaa korvalle sen kuva silmälle.

Ikoneilla
onkin ensisijassa opettava merkitys .
Niitä pidetään evankeliumin ja ristin kanssa
todistajina Kristuksen suorittamasta pelastusteosta.
Ikonia ei koskaan palvota; PALVONTA kuuluu yksinomaan Kolmiyhteiselle Jumalalle.

Sen sijaan ikoni on Pyhä kuva joka kirkastaa kuvattavan kautta Jumalan lihaksitulosta ja on siten Jeesuksen syntymän , Hänen maanpäällisen elämänsä – ja ennenkaikkea hänen ylösnousemuksensa todistus.
Inkarnaatio mahdollistikin ikonien tekemisen; Kristuksen syntymässä Jumala tuli lihaksi ja mahdollisti kuvaamattoman Jumalan kuvaamisen. Tämä kumosi juutalaisille annetun kuvakiellon.

Ikonin kuvan katsominen ja ajattelu vahvistaa hengellistä elämäämme ja saattaa meidät rukoukseen.

Ikoni avaa hengellistä tietä ei vain sunnuntaisin ja kirkossa vaan myös arjessa –kaikissa toimissamme-. myös ruumiillisissa-älyllisissä ja maallisissa toimissamme.

Varhaisimmat ikonit esittivät Kristusta ja Hänen äitiään Neitsyt Mariaa.
Pyhien kunnioittaminen tuli osaksi ikoneita todistukseksi Jumalan työstä heidän elämässään,
Pyhän hengen vaikutuksesta johtamaan ihmisiä hengellisyyden tiellä.
Pyhät ihmiset ovatkin ikään kuin ystäviämme ,kanssakilvoittelijoitamme.

Pyhyyttä ihmisessä ei koskaan ajatella hänen itsensä saavutukseksi vaan se on aina Jumalasta lähtöisin ja todistaa meille Jumalan suuruutta ja Pyhyyttä .
Pyhiä , ikoneissa kuvattuja voimme pitää ja kunnioittaa ikään kuin ystävinämme ja kanssakilvoittelijoinamme joiden elämässä näkyi Jumalan voima ja suuruus.
Keskuudessamme eläviä ihmisiä ei ikoneissa esitetä.

Ikonia ei myöskään koskaan signeerata vaan tekijä säilyy anonyyminä koska Ikoni valmistetaan Jumalan kunniaksi.
Ikonien tehtävä vaikka ovatkin usein hyvin kauniita ei ole esteettisessä kauneudessa vaan ikoni tehdään rukouksella ja nimenomaan rukousta varten.

Ikonia ´suudellaan´ ruumiilla,mielellä ja tunteella.
Myös liekki(tuohus/lampukka) ja suitsutus ovat kunnioituksen osoituksia Pyhiä kuvia kohtaan.
Ikoneiden suutelemisesta on olemassa erilaisia ,kultuureistakin riippuvia perinteitä.
Pääperiaatteina voidaan kuitenkin pitää:
Kristusta Jumalan Poikaa kohtaan osoitetaan alamaisuutta ja siksi jalkoihin suuteleminen on soveliainta.
Jumalansynnyttäjää Neitsyt Mariaa voimme suudella käteen ja muita Pyhiä kohtaan
osoitamme kunnioitusta häntä kunnioittavan ystävän poskisuudelmalla.








kesä

Pyhän Kolminaisuuden ja Pyhän Hengen juhla (helluntai)

Pyhän Kolminaisuuden juhlaa vietetään historiallisen vanhan perinteen mukaan 50 päivänä pääsiäisestä. Juhlan ominaispiirre on, että silloin toimitetaan erityinen ehtoopalvelus polvistumisrukouksineen. Helluntain jälkeisenä Pyhän Hengen päivänä päättyy pääsiäisestä alkanut 50 päivän juhlajakso, kukkaistriodion.


Apostolien paasto

Kesäkuulle usein asettuu helluntain jälkeisestä sunnuntaista alkava niinkutsuttu apostolien paasto, joka kestää 29.6. saakka.

Johannes Kastajan syntymäjuhla pysyvästi 24.6.

- Herran edelläkävijän ja kastajan syntymäjuhla.

Sergei ja Herman Valamolaisten juhla 28.6.

- Valamon luostarin perustajien muistopäivä. Karjalan valistajien ja Valamon luostarin perustajien Sergei ja Herman Valamolaisten juhla on keskiarvoinen ja juhlalla on erityinen merkitys juuri Suomen ortodokseille, koska nämä kilvoittelijaisät toivat kristinuskon viimeistään 1100-luvulla Suomen alueelle Laatokan Karjalaan.



Apostolien Pietarin ja Paavalin yhteinen juhla 29.6.

- Apostolien paasto päättyy.


Profeetta Eliaan (karjalaisittain Ilja) juhla 20.7.

Tämä keskiarvoinen juhla on erityisen merkitsevä karjalaisortodoksisessa kirkkoperinteessä.


Neitsyt Marian paasto 1.-14.8.

- Valmistautumiskausi Jumalansynnyttäjän kuolonuneennukkumisen juhlaan.



Herramme Jeesuksen Kristuksen kirkastuminen 6.8.

- Jeesuksen Kristuksen ilmestyminen taivaallisessa kirkkaudessa kolmelle opetuslapselle Taaborin vuorella. Venäläisessä perinteessä tämä on suosittu kirkkojen praasniekkapäivä.



Neitsyt Marian kuolonuneennukkumisen muistopäivä (Uspenie) 15.8.

- Päättää kaksiviikkoisen paaston. Tämä on esimerkiksi Helsingin Uspenskin katedraalin praasniekkapäivä. Praasniekka tarkoittaa kirkon vuosittaista nimipäiväjuhlaa.


Tilaus » Info »


Suuret Juhlat
Kirkkovuosi
syys
talvi
kevät
kesä

Photobucket - Video and Image Hosting
Bible
Fixed Feast
Sunday of the Publican
Meatfare Sunday
Forgiveness Sunday
Palm Sunday
->
Pascha
Mid-Pentecost
Holy Ascension
Pentecost-Trinity Sunday
All Saints

Photobucket - Video and Image Hosting
Sanastoa

Sofia
Volosov
Lebedeva
Juri Bondar
Rukousnauha
ruusukko
Merisaarna
Ruusukkorukous
Metalli-ikonit
Elisabeth
Varvara
Marian Ilmestys
 

309925