Katson ikonia -Ikoni katsoo minua


Ikonit
Ajatellaan usein kuuluvan ortodokseille mutta ei niiden todella tarvitse olla vain ortodoksikristityn elämään kuuluvia sillä
Pyhiä kuvia on ollut kodeissa ja kirkoissa varhaiskristilliseltä ajalta lähtien .
Minkä Sana ilmoittaa korvalle sen kuva silmälle.

Ikoneilla
onkin ensisijassa opettava merkitys .
Niitä pidetään evankeliumin ja ristin kanssa
todistajina Kristuksen suorittamasta pelastusteosta.
Ikonia ei koskaan palvota; PALVONTA kuuluu yksinomaan Kolmiyhteiselle Jumalalle.

Sen sijaan ikoni on Pyhä kuva joka kirkastaa kuvattavan kautta Jumalan lihaksitulosta ja on siten Jeesuksen syntymän , Hänen maanpäällisen elämänsä – ja ennenkaikkea hänen ylösnousemuksensa todistus.
Inkarnaatio mahdollistikin ikonien tekemisen; Kristuksen syntymässä Jumala tuli lihaksi ja mahdollisti kuvaamattoman Jumalan kuvaamisen. Tämä kumosi juutalaisille annetun kuvakiellon.

Ikonin kuvan katsominen ja ajattelu vahvistaa hengellistä elämäämme ja saattaa meidät rukoukseen.

Ikoni avaa hengellistä tietä ei vain sunnuntaisin ja kirkossa vaan myös arjessa –kaikissa toimissamme-. myös ruumiillisissa-älyllisissä ja maallisissa toimissamme.

Varhaisimmat ikonit esittivät Kristusta ja Hänen äitiään Neitsyt Mariaa.
Pyhien kunnioittaminen tuli osaksi ikoneita todistukseksi Jumalan työstä heidän elämässään,
Pyhän hengen vaikutuksesta johtamaan ihmisiä hengellisyyden tiellä.
Pyhät ihmiset ovatkin ikään kuin ystäviämme ,kanssakilvoittelijoitamme.

Pyhyyttä ihmisessä ei koskaan ajatella hänen itsensä saavutukseksi vaan se on aina Jumalasta lähtöisin ja todistaa meille Jumalan suuruutta ja Pyhyyttä .
Pyhiä , ikoneissa kuvattuja voimme pitää ja kunnioittaa ikään kuin ystävinämme ja kanssakilvoittelijoinamme joiden elämässä näkyi Jumalan voima ja suuruus.
Keskuudessamme eläviä ihmisiä ei ikoneissa esitetä.

Ikonia ei myöskään koskaan signeerata vaan tekijä säilyy anonyyminä koska Ikoni valmistetaan Jumalan kunniaksi.
Ikonien tehtävä vaikka ovatkin usein hyvin kauniita ei ole esteettisessä kauneudessa vaan ikoni tehdään rukouksella ja nimenomaan rukousta varten.

Ikonia ´suudellaan´ ruumiilla,mielellä ja tunteella.
Myös liekki(tuohus/lampukka) ja suitsutus ovat kunnioituksen osoituksia Pyhiä kuvia kohtaan.
Ikoneiden suutelemisesta on olemassa erilaisia ,kultuureistakin riippuvia perinteitä.
Pääperiaatteina voidaan kuitenkin pitää:
Kristusta Jumalan Poikaa kohtaan osoitetaan alamaisuutta ja siksi jalkoihin suuteleminen on soveliainta.
Jumalansynnyttäjää Neitsyt Mariaa voimme suudella käteen ja muita Pyhiä kohtaan
osoitamme kunnioitusta häntä kunnioittavan ystävän poskisuudelmalla.








kevät

Kevätkausi on liikkuvien juhlien kausi, jota hallitsee Pääsiäinen ja sen mukaan liikkuvat juhlat.



Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian ilmestys 25.3.

- Juhlan pyhä muisto on arkkienkeli Gabrielin ilmestyminen Neitsyt Marialle ja ilmoitus siitä, että hänet on valittu kantamaan ja synnyttämään Jumalan Pojan. Juhla on vanhin Neitsyt Marian muistolle omistettu juhla, tunnettu jo 400-luvulla.
Luukas 1:24 - 38.




Suuri paasto

Valmistautuminen pääsiäiseen kestää kaikkiaan kymmenen viikkoa. Kolme ensimmäistä viikkoa ovat valmistusviikkoja, jolloin sunnuntaisin liturgiassa luetaan Jeesuksen vertaukset

1. fariseuksesta ja publikaanista
(Luukas 18:10 - 14 ),
2. tuhlaajapojasta
(Luukas 15:11 - 32 )
3. viimeisestä tuomiosta
(Matteus 25:31 - 46 ).

Valmistusviikot päättyvät laskias- eli sovintosunnuntaihin
(Matteus 6:14 - 21).

Suuren paaston viikkoja on kuusi. Suuren paaston sunnuntait ovat:

1. Ortodoksisuuden sunnuntai
2. Pyhän Gregorios Palamaksen sunnuntai
3. Ristinkumartamisen sunnuntai
4. Pyhittäjä Johannes Siinailaisen sunnuntai
5. Pyhittäjä Maria Egyptiläisen sunnuntai.

Suuri viikko

Suureksi eli piinaviikoksi kutsutaan pääsiäistä edeltävää viikkoa. Tämän viikon pyhät muistot selostavat tarkasti raamatun mukaan

Jeesuksen elämän viimeiset päivät ja hetket.

Suuri maanantai
- Jeesus puhuu kärsimyksistään ja kuolemastaan

Suuri tiistai
- Kristuksen toisen tulemisen odotus

Suuri keskiviikko
- syntinen nainen voitelee Jeesuksen jalat, Juudas Iskariot kavaltaa opettajansa ja suuri neuvosto päättää surmata Jeesuksen

Suuri torstai
- Herran Ehtoollisen asettaminen

Suuri perjantai
- Vapahtajan pelastavainen kärsimys, Hänen ristiinnaulitsemisensa, kuolemansa, ristiltäotto ja hautaaminen

Suuri lauantai
- Kristus laskeutuu Tuonelaan ja vapauttaa siellä olevat

Herran Pääsiäinen
- Kristuksen ylösnouseminen

Pääsiäinen on juhlista suurin ja keskeisin. Kirkoissa toimitetaan keskiyöllä alkava pääsiäisyönjumalanpalvelus, joka alkaa ristisaatolla.
Johannes 1:1-17.

Pääsiäistä seuraa kirkas eli pääsiäisviikko. Pääsiäiskautta kestää neljäkymmentä päivää eli kuusi ja puoli viikkoa pääsiäisestä Kristuksen taivaaseenastumisen juhlaan asti. Kaikki jumalanpalvelukset alkavat tällöin pääsiäistroparilla: "Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti, ja haudoissa oleville elämän antoi".



Herran taivaaseenastumisen juhla (helatorstai)

Tätä vietetään 40 päivää pääsiäisestä. Juhlan aattopäivä on pääsiäisen juhlakauden päätös.










Tilaus » Info »


Suuret Juhlat
Kirkkovuosi
syys
talvi
kevät
kesä

Photobucket - Video and Image Hosting
Bible
Fixed Feast
Sunday of the Publican
Meatfare Sunday
Forgiveness Sunday
Palm Sunday
->
Pascha
Mid-Pentecost
Holy Ascension
Pentecost-Trinity Sunday
All Saints

Photobucket - Video and Image Hosting
Sanastoa

Sofia
Volosov
Lebedeva
Juri Bondar
Rukousnauha
ruusukko
Merisaarna
Ruusukkorukous
Metalli-ikonit
Elisabeth
Varvara
Marian Ilmestys
 

342647