Katson ikonia -Ikoni katsoo minua


Ikonit
Ajatellaan usein kuuluvan ortodokseille mutta ei niiden todella tarvitse olla vain ortodoksikristityn elämään kuuluvia sillä
Pyhiä kuvia on ollut kodeissa ja kirkoissa varhaiskristilliseltä ajalta lähtien .
Minkä Sana ilmoittaa korvalle sen kuva silmälle.

Ikoneilla
onkin ensisijassa opettava merkitys .
Niitä pidetään evankeliumin ja ristin kanssa
todistajina Kristuksen suorittamasta pelastusteosta.
Ikonia ei koskaan palvota; PALVONTA kuuluu yksinomaan Kolmiyhteiselle Jumalalle.

Sen sijaan ikoni on Pyhä kuva joka kirkastaa kuvattavan kautta Jumalan lihaksitulosta ja on siten Jeesuksen syntymän , Hänen maanpäällisen elämänsä – ja ennenkaikkea hänen ylösnousemuksensa todistus.
Inkarnaatio mahdollistikin ikonien tekemisen; Kristuksen syntymässä Jumala tuli lihaksi ja mahdollisti kuvaamattoman Jumalan kuvaamisen. Tämä kumosi juutalaisille annetun kuvakiellon.

Ikonin kuvan katsominen ja ajattelu vahvistaa hengellistä elämäämme ja saattaa meidät rukoukseen.

Ikoni avaa hengellistä tietä ei vain sunnuntaisin ja kirkossa vaan myös arjessa –kaikissa toimissamme-. myös ruumiillisissa-älyllisissä ja maallisissa toimissamme.

Varhaisimmat ikonit esittivät Kristusta ja Hänen äitiään Neitsyt Mariaa.
Pyhien kunnioittaminen tuli osaksi ikoneita todistukseksi Jumalan työstä heidän elämässään,
Pyhän hengen vaikutuksesta johtamaan ihmisiä hengellisyyden tiellä.
Pyhät ihmiset ovatkin ikään kuin ystäviämme ,kanssakilvoittelijoitamme.

Pyhyyttä ihmisessä ei koskaan ajatella hänen itsensä saavutukseksi vaan se on aina Jumalasta lähtöisin ja todistaa meille Jumalan suuruutta ja Pyhyyttä .
Pyhiä , ikoneissa kuvattuja voimme pitää ja kunnioittaa ikään kuin ystävinämme ja kanssakilvoittelijoinamme joiden elämässä näkyi Jumalan voima ja suuruus.
Keskuudessamme eläviä ihmisiä ei ikoneissa esitetä.

Ikonia ei myöskään koskaan signeerata vaan tekijä säilyy anonyyminä koska Ikoni valmistetaan Jumalan kunniaksi.
Ikonien tehtävä vaikka ovatkin usein hyvin kauniita ei ole esteettisessä kauneudessa vaan ikoni tehdään rukouksella ja nimenomaan rukousta varten.

Ikonia ´suudellaan´ ruumiilla,mielellä ja tunteella.
Myös liekki(tuohus/lampukka) ja suitsutus ovat kunnioituksen osoituksia Pyhiä kuvia kohtaan.
Ikoneiden suutelemisesta on olemassa erilaisia ,kultuureistakin riippuvia perinteitä.
Pääperiaatteina voidaan kuitenkin pitää:
Kristusta Jumalan Poikaa kohtaan osoitetaan alamaisuutta ja siksi jalkoihin suuteleminen on soveliainta.
Jumalansynnyttäjää Neitsyt Mariaa voimme suudella käteen ja muita Pyhiä kohtaan
osoitamme kunnioitusta häntä kunnioittavan ystävän poskisuudelmalla.








Kirkkovuosi

Kirkkovuodeksi sanotaan säännöllistä juhla-, paasto- ja arkipäivien vuorottelua saman kalenterivuoden aikana. Kirkkovuosi alkaa syyskuun ensimmäisenä päivänä. Kirkkovuoden tapahtumat jakaantuvat neljään jaksoon ja ne kertovat koko pelastushistorian.

Ensimmäinen jakso - syyskausi -
kuvaa ihmiskunnanvalmistautumista Vapahtajan vastaanottamiseen.

Toinen jakso - talvikausi -
kuvaa uuden liiton alkamista.

Kolmas jakso - kevätkausi -
kuvaa lunastuksen täyttymystä. Tähän kauteen sijoittuu Pääsiäinen, joka on koko kirkkovuoden suurin juhla.

Neljäs jakso - kesäkausi -
kuvaa evankeliumin voittoa maailmassa ja kirkon elämää Pyhässä Hengessä.

Kirkkovuoden jaksot liittyvät toisiinsa neljällä pitkällä paastokaudella.

Pääsiäisen lisäksi ortodoksisessa kirkossa on kaksitoista muuta suurta juhlaa sekä paikallisia juhlia. Kaksitoista suurta juhlaa jakaantuvat Vapahtajan ja Jumalan äidin juhliin.

Juhlat jakaantuvat pysyviin juhliin, joita vietetään aina samoina kuukauden päivinä, ja liikkuviin juhliin, joiden päivämäärä vaihtelee eri vuosina. Pääsiäinen ja siihen liittyvät juhlat ovat aina olleet liikkuvia juhlia.

Vuoden jokaisella päivällä on oma pyhä muistonsa. Jokainen ortodoksikristitty viettää nimipäiväänsä oman suojelupyhän eli taivaallisen esirukoilijansa muistopäivänä. Nimipäivän vietto on syntymäpäivänviettoa tärkeämpää.

Kirkkovuoden eläminen kirkon pyhien mysteerioiden ja toimitusten yhteydessä johdattaa ortodoksikristityn pelastukseen kirkkoperheen jäsenenä. Kirkkovuosi ei pelkästään symbolisoi pelastushistoriallista kehitystä, vaan ortodoksisesti katsoen kirkkovuoden kierto on pelastuksen todellisuus, joka on sama kaikille sukupolville. Vuodenkierron kirkollinen todeksieläminen on samalla iankaikkisuuden ja ajallisuuden kohtaamista riemuitsevan ja taistelevan kirkon salaisuuden yhteydessä


Tilaus » Info »


Suuret Juhlat
Kirkkovuosi
syys
talvi
kevät
kesä

Photobucket - Video and Image Hosting
Bible
Fixed Feast
Sunday of the Publican
Meatfare Sunday
Forgiveness Sunday
Palm Sunday
->
Pascha
Mid-Pentecost
Holy Ascension
Pentecost-Trinity Sunday
All Saints

Photobucket - Video and Image Hosting
Sanastoa

Sofia
Volosov
Lebedeva
Juri Bondar
Rukousnauha
ruusukko
Merisaarna
Ruusukkorukous
Metalli-ikonit
Elisabeth
Varvara
Marian Ilmestys
 

335197